Ei elämästä nauttimiseen tarvitse lomaa

Eilen mulla oli ihana päivä!

Mun ystävät ja tuttavat ihmettelee tuon tuosta sitä, etten mä lomaile kesällä.
Mä vastaan aina, ettei mun tarvitse, sillä mä en koe minkäänlaista tarvetta lomailulle.
Nyt mä kerron teille, miksi (sen lisäksi, että mä rakastan mun duunia).

- Ilmoitus, artikkeli jatkuu alapuolella -

Mä vietän sellaisia päiviä, kuten toissapäivänä ja eilen.
Herään aikaisin, teen hullun lailla töitä ja pidän illan vapaata. Usein joudun tehdä töitä myös iltaisin ja silloin mä pidän muutaman tunnin tauon keskellä päivää.
Monesti käy niin, että ”ilta vapaata” tarkoittaa pientä hetkeä illassa, kun mä olen jo rättiväsynyt.
Monesti myös mun viikonloput menee niin, että yhtään kokonaista vapaapäivää ei ole.
Kuulostaa aika ahdistavalta, eikö vain? Tai no, ainakin siltä, että mä todellakin tarvitsisin sitä lomaa.

Nyt päästäänkin siihen, miten mä en tarvitse sitä kokonaista vapaata päivää tai viikonloppua joka viikko.

Eilen ja toissapäivänä mulla oli työpäivät.
Silti mä vietin osan maanantaista siskoni kanssa aurinkoa ottaen, höpötellen, lenkkeillen ja nauttien säästä.
Eilisestä mä taas vietin puolet maalla moottoripyöräillen ja nauttien täydellisestä säästä mökillä luonnon keskellä ihanien ihmisten seurassa.

Siinä oli mun kaksi arkipäivää. Molempina tein töitä ja molempina löysin aikaa myös nautiskelulle.
Jos arkipäivänä töiden jälkeen ei jääkään kotiin makaamaan, tuntuu loppupäivä ihan kesälomalta!
Silloinpa sitä lomaa ei yhtäkkiä kaipaakaan.

Toissapäivänä mulla oli vapaa-aikaa noin kolme tuntia, eilen vähän enemmän.
Silti tuntuu siltä, kuin mulla olisi ollut kaksi päivää kesälomaa!

Eli ei hätää, työmyyrät.
Ei elämästä nauttimiseen aina tarvitse lomaa.

 

 

<3 Anniina