Onnen kyyneleitä

Mä odotan huomista iltaa ihan älyttömän paljon!
Huomenna nimittäin valitaan seuraaja ihanalle ystävälleni Sephoralle, seuraava Miss Helsinki. Aion päästä paikan päälle vaikka pää kainalossa täältä sairasvuoteen pohjalta.
Vuosi sitten mä olin itse yksi finalisteista ja muistan joka ikisen hetken ja tunteen tuosta päivästä kuin eilisen.
Tänä vuonna mukana on joukko valtavan upeita mimmejä ja en voi edes kuvitella, kuinka vaikea päätös tuomareilla tulee olemaan.
Tällä kertaa mä siis pääsen nauttimaan Miss Helsinki – finaalista toiselta puolen lavaa eli yleisöstä ystävieni kanssa, jännittämään lopputulosta sekä tietysti nauttimaan äärettömän ihanasta showsta.
Ensimmäisenä paikalle päästyäni mä aion juosta antamaan maailman kovimman tsemppihalin rakkaalle ystävälleni Tiialle, joka oli viime vuonna meidän finaalijoukkomme varatyttö ja tänä vuonna yksi finalisteista.
Yksi ehdottomasti parhaista asioista mitä kisa toi tullessaan mun elämään, on tämä nainen. En voisi olla ylpeämpi rakkaasta ystävästäni hänen astellessaan tuolle lavalle kaiken sen jälkeen, mitä hän on käynyt läpi sen lyhyen ajan sisällä joka me ollaan tunnettu. Enkä voi sanoin kuvailla, kuinka kiitollinen olen saadessani kutsua häntä mun ystäväksi.
Kyllä, me Tiian kanssa ollaan tunnettu vasta hieman päälle vuoden ajan, mutta se vuosi tuntuu lähes ikuisuudelta. On ihanaa miten elämä voi vain heittää sun eteen ihmisen ja todeta, että tästäpä sulle uusi oikea sydänystävä.

No tätä sydänystävää mä huomenna pääsen kannustamaan ja voin vannoa, että onnenkyyneleiltä ei vältytä. Tämä sydänystävä teki saman vuosi sitten, kun osat oli toisin päin. <3

- Ilmoitus, artikkeli jatkuu alapuolella -

<3 Anniina