Turvallista matkaa turvattomaan maailmaan

Törmäsin yllättäen jotain Googlesta hakiessani seuraavaan blogitekstiin : https://matadornetwork.com/life/refuse-say-safe-trip/ .
Teksti on siis otsikolla Why I refuse to say “Have a safe trip!” ja lyhyesti sen ajatus on, että miksi meidän ei pitäisi toivottaa matkaan lähtijälle ”turvallista matkaa” vaan mielummin esimerkiksi ”hauskaa matkaa”.
Mä en ole koskaan ajatellut tuota asiaa noin, mutta nyt lukiessani tekstiä mä ymmärsin ja olin hyvin samaa mieltä asiasta.

En ole sitä mieltä, etteikö turvallista matkaa voisi toivottaa (toivotin viimeksi tänään Nykistä Lontooseen lentävälle ystävälleni juurikin sitä) mutta havahduin ajattelemaan tuota asiaa ylipäätään.
Voisinko kuitenkin miettiä toivottavani useammin hauskaa, kivaa ja nautinnollista matkaa turvallisen sijaan?
Kun me toivotetaan turvallista lentoa kivan lennon sijaan, turvallista koulumatkaa mukavan sijaan tai pyydetään puolisoa ”olemaan kiltisti” ulkona sen sijaan, että kehotettaisiin pitämään hauskaa, me samalla puoliksi jo kumotaan tuon toivotuksen tarkoitus.

- Ilmoitus, artikkeli jatkuu alapuolella -

Kun mä esimerkiksi toivotan pikkuveljelleni turvallista koulumatkaa, mä herätän sillä samalla hetkellä tunteen, että matkalla hän voi kohdata vaaroja joilta haluan hänen pysyvän turvassa. Jos taas toivotan hauskaa koulumatkaa, eivät nuo mahdolliset vaarat ehkä käy mielessäkään ja matkasta tulee oikeasti hauska. Turvallisen matkan toivottaminen ei vie pois sitä mahdollisuutta, että pyörällä voi kaatua tai auto voi törmätä matkalaiseen tai käytännössä mitä tahansa voi tapahtua. Se voi kuitenkin herättää turvattomuuden tunteen ihan tyhjästä, vaikka tarkoitus on ihan päinvastainen.

Mietin myös sitä, kuinka me usein toivotetaan poika- tai tyttöystävillemme hauskaa iltaa ja lisätään mukaan, että ”ole kiltisti” tai ”älä sitten hölmöile” . Todennäköisesti julhimaan lähtevä puolisko käyttäytyy ihan niin kuin käyttäytyisi aina muulloinkin, eikä pelkkä kivan illan toivottaminen muuttaisi asiaa mihinkään. Me halutaan kuulla se ”tietysti olen kiltisti” tai  ”en tietenkään hölmöile” vain, jotta meille tulisi hyvä mieli. Todellisuudessa me ainoastaan muistutetaan siinä hetkessä itsellemme ja toiselle, että se pieni peikko on olemassa. Miksi nostaa se esiin, kun se ”olen kiltisti” -lausahdus ei varmasti muuta yhtäkään asiaa suuntaan tai toiseen.

Kun mä lentopelkoisena astun lentokoneeseen, kuulen miljoona kertaa mielummin lauseen ”nauti matkasta” tai ”kivaa lentoa” niiden tuttujen ”turvallista lentoa” -sanojen sijaan.
Totta se on, että heti nuo jälkimmäiset sanat kuullessani mun mielessä käy ajatus, että toivotaan, toivotaan…

Myös lähtiessäni esimerkiksi uuteen maahan mä haluan mielummin lähteä sinne ajatuksenani, että ”tästä tulee kiva reissu” sen sijaan, että viimeisenä matkaan lähtiessäni mä ajattelen, että ”nyt sitten olen varovainen ja pysyn turvassa”. En tietenkään pahastu turvallisen matkan toivotuksista mutta tätä asiaa enemmän miettiessä mä ymmärsin, kuinka monessa tilanteessa meidän toivotukset puoliksi kumoaa itsensä samalla, kun me avataan suumme.

Usein tällaisilla toivotuksilla me luodaan vain tunne siitä, että maailma on paha ja turvaton paikka jossa täytyy muistaa pysyä turvassa ja siitä, että joku jää aina murehtimaan oletko sä turvassa.

Mulla oli itseasiassa mielessä monta muutakin esimerkkiä tästä, mutta tietysti ne kaikki ehtivät unohtua ennen kuin pääsin istahtamaan tähän koneen ääreen..
Oli kuitenkin ihan hauskaa, että luettuani tuon blogikirjoituksen mä aloin näkemään näitä asioita paljonkin.

En edelleenkään maailman kovimpana huolehtijana usko lakkaavani toivottamasta turvallista matkaa silloin tällöin tai enkä koe, että siitä tarvitsisi sen enempää lähteä itseään soimaamaan, mutta mun mielestä tää oli silmiä avaava juttu .
Mut se sai lähinnä miettimään taas kerran sitä, miten meidän sanat voi oikeasti aiheuttaa paljon muutakin kuin sen, mitä me niillä haetaan.

Mielenkiintoisia juttuja.
Nyt mä toivotan kaikille teille hyvää yötä ! 😉

 

 

 

Kuva: Captured By Anna Julia

<3 Anniina