Liikkuva voimanostaja: M. iliopsoas

Liikkuvuus on voimanostossa elintärkeää nostojen onnistumisen kannalta. Liian rajoittuneet liikeradat tarkoittavat nostojen hylkäämistä sekä loukkaantumisriskin nousua. Tärkeintä liikkuvuus on lantion alueella, koska se näkyy jokaisessa lajissa. Kyykkysyvyyteen pääseminen vaatii lantiolta jo erinomaista liikkuvuutta, maastavedossa varsinkin sumona liikkuvuutta testataan jo ääriasennoissa ja penkissä liikerataa lyhennetään lannerangan kaarella. Mikäli lantion sekä lannerangan alueella on suurta tiukkuutta, se näkyy esim.  kyykkyjen vähäisenä syvyytenä, selän pyöristymisenä etenkin vedossa ja jalkojen huonona asentona penkkipunnerruksessa.

M. iliopsoas

Olennaisin lihas lantion aluella on kenties m. iliopsoas eli lonkan koukistaja, joka monesti jaotellaan vielä kolmeen eri lihakseen. Lihas vaikuttaa lanneselän sekä jalkojen asentoon jokaisessa voimanostoliikkeessä. Se lähtee lanneselän nikamista sekä lonkkaluun sisäpinnalta ja kiinnittyy reisiluun pieneen sarvennoiseen. Lihas siis nimensämukaisesti koukistaa lonkkaa, mutta se myös koukistaa lanneselkää ja kiertää reisiluuta ulospäin. Lonkankoukistajan tiukkuus usein johtuu liiasta istumisesta, koska tällöin lihas on supistuneessa tilassa. Tiukkuus näkyy esimerkiksi lanneselän luonnollisen notkon (lordoosin) korostumisena ja vatsan ”pömpöttämisenä”.

- Ilmoitus, artikkeli jatkuu alapuolella -

Iliopsoaksen tiukkuus näkyy kyykyssä liiallisena ”ankan pyrstönä”, jolloin kuorman tuoma rasitus ei ohjaudu lantion välityksellä jaloille vaan se kuormittaa alimpia nikamia sekä lonkkaa. Asento myös vähentää vatsalihasten aktivointia. Maastavedossa lihaksen tiukkuus yleensä tuntuu kipuna varsinkin sumona vedettäessä. Lonkan ojentaminen voi olla kivuliasta ja vihlominen tuntuu usein nivusissa lihaksen kiinnityskohdassa. Penkkipunnerruksessa taas lihaksen tiukkuus vaikuttaa jalkojen asentoon. Kaaren ottaminen voi olla hankalaa ja polvien saaminen lantion tason alapuolelle on hankalaa, jolloin jaloista tuotettava voima menee hukkaan.

Hoito

Iliopsoaksen tiukkuuden hoitaminen itse on venyttelemällä helppoa. Lonkan koukistajaa on mahdollista venyttää itse polvistumalla toisen polven varaan siten, että lepäävä jalka on edessä n. 90 asteen kulmassa ja työntämällä lantiota eteen tästä asennosta. Varmasti jokainen on tehnyt joskus tätä venytystä, mutta monessa tapauksessa se on riittämätön hoitamaan pitkäaikaista kipua ja tiukkuutta. Lihasta voi itse hieroa ns. vatsalihasten läpi kyljestä tai pallolla nivusista lihaksen kiinnityskohdasta, mutta lihas on hankala löytää. Lonkan kuokistajan ongelmissa kääntyisin aina hierojan tai fysioterapeutin puoleen, koska se vaikuttaa lajissamme todella moneen asiaan ja on varmasti yksi eniten vaikuttavista tekijöistä lanneselän vammoissa.

  1. Takajalkaa ei tarvitse viedä pitkälle taakse vaan kevyt lantion työntäminen eteen kohdistaa venytyksen parhaiten lonkankoukistajalle.

Siinäpä tiivis tietoisku yhdestä erittäin merkittävästä lihaksesta lajimme kannalta. Seuraavalla kerralla kerron pakaran seudun anatomiasta ja sen vaikutuksesta voimanostoliikkeisiin. Mielelläni kuuntelen myös toiveita, jos halutaan tietää jostain tietystä lihaksesta tai vaivasta. Mikäli en asiasta tiedä, otan mielelläni asiasta selvää. Näitä kirjoituksia aion tehdä oman oppimiseni tukemisessa ja siksi on myös suotavaa korjata tai tarkentaa, mikäli joku huomaa puutteita.