Fitnessmittarivillitys häviämässä?

Fitbit ilmoitti marraskuun alussa kolmannen vuosineljänneksen tuloksen. Vaikka liikevaihto kasvoi 23 prosentilla, yhtiön osakekurssi laski yli 30 prosentilla vain kymmenessä minuutissa. Sijoittajien epäuskoa ruokki Fitbitin antama tulosvaroitus vuoden viimeiselle neljännekselle: odotettavissa on vain 2-5 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Vertailun vuoksi vuosi sitten Fitbit odotti myynnin kasvavan 94 prosenttia viimeisellä neljänneksellä.

Tutkimus ei tue laskureiden hyödyllisyyttä

Yhtiön surkeat tulevaisuudennäkymät ovat osaltaan seurausta useista viimeaikaisista tutkimuksista, joiden mukaan fitnesstrackereiden pitkän tähtäyksen terveyshyödyt ovat parhaimmillaankin kyseenalaiset. Esimerkiksi Pittsburghin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että fitnesslaskureista ei ollut apua painonpudotuksessa. Tuloksista selviää, että laskurien käyttäjät laihtuivat vähemmän kuin laskuriton vertailuryhmä. Tutkimusryhmän johtajan mukaan syynä saattaa olla se, että laskurien käyttäjät kokivat “saavansa” syödä enemmän, kun päivän aktiivisuustavoite oli saavutettu.

Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että askelmittarin käyttäminen ei lisännyt osallistujien päivittäin ottamien askelien määrää lyhyellä tähtäyksellä, eikä niillä myöskään ollut vaikutusta terveydentilan paranemiseen pitkällä tähtäyksellä. Tutkijat pitävät syynä sitä, että vähän liikkuvat henkilöt eivät kokeneet tarvitsevansa näyttöruutua kertomaan heille sen, minkä he jo tiesivät – siis että he liikkuvat liian vähän.

Syy laskureiden heikkoon menestykseen tutkimuksissa saattaa liittyä siihen faktaan, että terveelliseen ja tehokkaaseen harjoitteluun ei tarvita muuta kuin oma keho ja muutama neliö tilaa. Toinen merkityksellinen yksityiskohta on se, että askelten määrällä ei ole paljoakaan tekemistä yleisen terveydentilan suhteen. Juokseminen on vain yksi planeetta kokonaisessa liikunnan galaksissa (tökeröhköä vertauskuvaa käyttääksemme), tarkoittaen sitä, että kunnon kannalta on olemassa lukemattomia muitakin tapoja liikkua, joita ei voi kirjata ylös askelmittarilla.

Pelkät askeleet eivät riitä

Eräs merkittävä seikka laskureiden hyödyllisyyttä arvioitaessa on se, että niiden tieteelliset perustelut ovat heikot. Puheet 10 000 askeleesta päivässä perustuvat sille yleiselle käsitykselle, että mikä tahansa määrä liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan. Pelkkä askelmäärä ei kuitenkaan ole riittävä. Liikuntasuositusten mukaan viikossa tulisi liikkua reippaasti ainakin 150 minuuttia, minkä lisäksi lihaskuntoa tulisi ylläpitää pari kertaa viikossa.

Kuulostaa paljolta, mutta niin sen kuuluukin. Kuntoilun pitää olla rasittavaa ja tympäisevääkin – se tarkoittaa sitä, että on valmis juoksemaan pidempään kuin edellisellä lenkillä, ei siksi, että kuminen ranneke käskee vaan siksi, että on halukas ponnistelemaan rajummin ja työntämään omia rajojaan kauemmas. Fitbitit ja muut vimpaimet eivät ehkä kuole vielä tänä jouluna, mutta niiden tulevaisuus ei kuitenkaan näytä kovin ruusuiselta. Tiede ja nyt myös talousennusteet eivät nimittäin ole niiden puolella.

Lähde: gizmodo.com

Katso myös

Lisää kommentti