Parasta liikuntamuotoa etsimässä

Kun on kyse jonkin liikuntamuodon tai treeniliikkeen valitsemisesta toisen sijasta, usein esitetty kysymys kuuluu: mikä on paras vaihtoehto? Mutta mitä kysymyksellä tarkalleen ottaen yleensä halutaan saada selville on että mistä treenistä on kaikista eniten hyötyä ja vastinetta rahalle.

Kumpaankaan kysymyksistä ei ole helppoa vastausta, sillä kaikkien treenitavoitteet eivät perustu isommaksi, vahvemmaksi tai nopeammaksi tulemiselle. Ja siksi myös tietyn treenin luokittelu hyväksi tai huonoksi on vaikeaa. Parempaan kuntoon ei ole olemassa mitään kaikille sopivaa patenttiratkaisua, mikä tarkoittaa kärjistetysti sitä, että vaikkapa olympialaisiin valmistautuva urheilija ei hyödy treeneistä, joita tekee joku sellainen, joka yrittää kasvattaa lihasmassaa sen vähennyttyä iän tai loukkaantumisen seurauksena. Myöskään kehonrakentajalle hyödyllisistä, lihasmassaa kasvattavista harjoitteista ei ole juuri hyötyä maratonaikaansa parannusta havittelevalle.

Hyödyt vs. haitat

Mutta tehokkuus ei ole ainoa este, kun on kyse liikunnan arvon määrittelemisestä. Liikunta ei myöskään saa tuottaa vahinkoa, mikä tarkoittaa, että hyvässä liikunnassa on pieni loukkaantumisriski. Mutta jälleen kerran, kenellä muka on tarvittavaa asiantuntijuutta päättämään, onko riski hyödyn arvoinen? Ja kun vielä otetaan huomioon, että urheilullinen suorituskyky usein paranee pakottamalla keho pois mukavuusalueelta, se, mikä on yhdestä liian riskialtista, on toiselle täysin hyväksyttävää.

Kaikki näistä kysymyksistä ovat punnitsemisen arvoisia varsinkin kun otetaan huomioon, miten suuri määrä ihmisiä seuraa verkossa esiteltyjä ja tarjottuja treeniohjelmia. Sen kummemmin kyseenalaistamatta Instagramin tai Youtuben fitnessjulkkisten ammattitaitoa voidaan kuitenkin sanoa, että julkisilla foorumeilla esitellyt treenimuodot eivät sovellu kaikille yleisön jäsenille. Ja koska valmentajat hyötyvät näyttökertojen, tykkäysten ja jakojen määrästä, heillä on kiusaus esitellä harjoituksia niiden “Vau!”-kertoimen perusteella, ei sen perusteella, mikä sopisi parhaiten anonyymille massalle. Siksi on syytä miettiä, onko jokin netistä löytyvä treenimuoto itselle se sopivin.

Otetaan esimerkiksi punnerrus. Monelle perinteisessä lähestymistavassa on kylliksi haastetta. Kyky suorittaa punnerrus oikein alusta loppuun ei edelleenkään ole itsestäänselvyys kaikille kuntoilusta innostuneille. Mutta internetissä tavallinen punnertaminen sijoitetaan hyvin usein “Hohhoijaa”-osastolle. Sen sijaan punnerrukset on tapana suorittaa toinen jalka ilmassa, kädet hyvin leveällä tai lähellä toisiaan, molemmat jalat penkillä tai molemmat jalat jumppapallon päällä, vain muutamia suosituimmista variaatioista mainitaksemme. Siksi kun otetaan huomioon, että väärin suoritettu harjoite tuo mukanaan vähemmän tuloksia kuin oikein tehtynä, käy selväksi, että toisinaan “hohhoijaa” on parempi kuin “Vau!”.

Paluu perusasioihin

Yhtä liikettä voidaan muokata lukemattomin eri tavoin, ja vielä kun pidetään mielessä erilaisten liikkeiden suunnaton määrä, voidaan huoletta palata takaisin käsitykseen, että parhaat liikuntamuodot ovat sellaisia, joiden kautta omat tavoitteet ovat toteutettavissa siten, että samalla voidaan ottaa huomioon oma kuntotaso sekä yksilölliset olosuhteet terveysongelmista fyysisiin rajoitteisiin. Minkä tahansa liikuntamuodon paras mitta on siis sen potentiaali tuottaa parhaat mahdolliset tulokset.

Tarkoittaako tämä, että jokaikinen liikuntamuoto tulee arvioida suhteessa kovimpiin mahdollisiin vaatimuksiin? Ei välttämättä, mutta se tarkoittaa sitä, että on mahdollista, että treeniohjelmassa on liikaa sattumanvaraisesti valikoituneita liikkeitä, jotka eivät vastaa omiin tarpeisiin, minkä vuoksi tuloksetkaan eivät ole odotetun kaltaiset.

Joten millaista asiantuntemusta vaaditaan päättämään, mitkä liikuntamuodot ovat palkitsevimpia ja riskeiltään hyväksyttävimpiä? Ei pidä harhautua ajattelemaan, että timmi vartalo ja suuri määrä some-seuraajia on yhtä kuin treeniohjelman hienosäätämiseen tarvittu tietotaito. Kenen tahansa kroonisista terveysongelmista tai fyysisistä rajoitteista kärsivän tulisi konsultoida fysioterapeutin tai urheiluterapeutin kaltaisia terveydenhuollon ammattilaisia. Parempaa suorituskykyä tavoittelevat urheilijat hyötyvät voima- ja kestävyysspesialistin palveluista. Ja yleiskuntonsa parantamista haluavat pääsevät oikeille raiteille henkilökohtaisen valmentajan kaitsemana.

Nämä seikat kannattaa pitää mielessä, kun seuraavan kerran koet kiusausta kokeilla uutta liikuntamuotoa sen perusteella, että sen luvataan olevan parempi kuin nykyisesi. Paljon kursseja, laitteita ja välineitä myydään sen lupauksen varjolla, että ne pystyvät kaikkeen. Mutta loppujen lopuksi ei ole kyse siitä, pystyykö jokin liikuntamuoto mihin tahansa, vaan siitä, miten hyvin sen avulla pystyy tekemään, mitä tarvitsee tehdä.

Lähde: montrealgazette.com

Katso myös

Lisää kommentti