Voimakas keskivartalo – parempi stressinsietokyky?

Joka tuutista kerrotaan liikunnan poistavan stressiä. Käy joogassa, mene lenkille, hyppää uima-altaaseen – kaikki tavallisia suosituksia ahdistuksesta tai ylivilkkaudesta kärsiville. Ja toki näin toimivat kertovat jatkuvasti voivansa paremmin ja olevansa rauhallisempia liikunnan ansiosta.

Mutta miten tämä vaikutus syntyy? Voiko jooga oikeasti auttaa rentoutumaan, vai houkutteleeko laji sellaisia henkilöitä, joiden on muutenkin helppo rentoutua?

Hermotutkijat ottivat asiakseen selvittää, onko aivojen ja kehon välillä todellinen fysiologinen yhteys, joka voisi selittää, miksi tietyt liikuntamuodot saattavat vähentää stressiä. Apinoilla tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin yhteyksiä stressireaktiota säätelevien kehonosien ja aivojen välillä.

Yllätyksekseen tutkijat löysivät selkeän yhteyden niiden aivojen osien, jotka kontrolloivat fyysistä aktiivisuutta, sekä endokriinisen (hormonaalisen), stressiä säätelevän järjestelmän välillä.

Stressi syntyy keskivartalossa?

Munuaisten yläpuolella sijaitsevat lisämunuaiset tuottavat adrenaliinia. Veren adrenaliinitason noustessa keho reagoi esihistoriallisesti: taistele, pakene tai jähmety. Modernissa elämässä näistä reaktioista ei tavallisesti ole juuri hyötyä, mutta stressitila on siitä huolimatta pysyvä ilmiö ja toisinaan yltyy liialliseksi.

Aikaisemman käsityksen mukaan korkean tason aivoprosessit kuten abstrakti ajattelu tai päätöksenteko kontrolloivat adrenaliinin vapautumista. Mutta tutkijat löysivät paljon monimutkaisemman hermoyhteyksien verkoston, joista yksi oli selvästi kytköksissä niihin aivojen osiin, jotka kontrolloivat liikettä sekä käsittelevät aistituntemuksia.

Tarkemmin sanottuna motorinen aivokuori, liikkeitä säätelevä aivojen osa, säätelee lisämunuaisia suoraan. Erityisesti keskivartaloa kontrolloiva aivokuoren osa kytkeytyy selvästi lisämunuaisiin.

Tutkijoiden mukaan tämä yhteys saattaisi tarjota “hermostollisen kasvualustan” stressin hallitsemiseksi keskivartaloa harjoittavien liikuntamuotojen, kuten joogan ja pilateksen kautta. Ajatuksena on, että hyvä keskivartalon hallintakyky saattaisi auttaa myös kontrolloimaan stressireaktioita paremmin.

Vaikka keskivartalo näyttäisi olevan selvästi kytköksissä stressiä kontrolloiviin kehonosiin, ei stressinhallinnassa ole kuitenkaan kyse pelkästään vatsa- ja selkälihaksista. Koko aivokuori on vastuussa stressihormonien vapautumisesta, mikä tarkoittaa, että kaikella liikkeellä – kädet ja jalat mukaan lukien – on vaikutusta adrenaliinin vapautumiseen.

Tutkijat kuitenkin laittavat jäitä hattuun muistuttamalla, että stressi sekä sen syntyyn vaikuttavat neurologiset ja fysiologiset ominaisuudet ovat äärimmäisen monimutkainen kudelma. Tutkimuksessa löydetty yhteys selittää vain yhden osa-alueen. Mutta silti se miten liikumme, ajattelemme ja tunnemme vaikuttaa stressireaktioon todellisten hermoyhteyksien kautta.

Lähde: businessinsider.com

Katso myös

Lisää kommentti