Miten liikunta parantaa muistia?

Muistia on pidetty pitkään biologisena mysteerinä, hetkellisenä mielen ilona, jolla on pientä perustaa aineellisessa maailmassa. Muistot on “koodattu” aivosoluihin hippokampuksessa, aivojen muistikeskuksessa. Jos muistoja ei olisi kirjattu soluihin, emme kykenisi muistamaan niitä myöhemmin.

Kokemusten kuvaukset ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja muistojen näkökulmien täytyy jakautua useampien aivosolujen kesken, tutkijat ovat päätelleet.

Neuronien yhteydet eli synapsit koostuvat elektronisista ja kemiallisista signaaleista, jotka siirtyvät solulta toiselle. Signaalit voivat olla heikkoja ja satunnaisia tai voimakkaita ja usein toistuvia. Mitä vahvempia signaalit ovat solujen välillä, sitä vankempia ja pysyvympiä ovat myös muistot.

Neurotutkijat ovat selvittäneet, että synapsien vahvuus on kytköksissä elämäntapoihin. Vähäinen uni, runsas alkoholin käyttö, ruokavalio ja stressi saattavat heikentää aivosolujen välisiä signaaleja, kun taas harjoittelu vahvistaa niitä. Tietyn toiminnon toistaminen vahvistaa sen aktiviteetin muistoa soluissa. Toisto on siis opintojen äiti.

Liikunta & synapsit

On saatu myös vihjeitä siitä, että liikunta saattaa vaikuttaa aivojen muistikeskuksen synapseihin. Liikunnan on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan muistia ja oppimista. Kuitenkin vain muutamat eläimille teetetyt tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan synapsien muutoksia liikunnan jälkeen. Näissäkään tutkimuksissa ei otettu huomioon stressiä, joten tutkimusten tuloksia ei voida peilata oikeaan elämään.

Brighamin yliopiston uuden tutkimuksen tutkijat keräsivät terveitä uroshiiriä, jotka jaettiin ryhmiin. Kontrolliryhmän hiiret jatkoivat elämäänsä entiseen malliin. Toinen ryhmä juoksi juoksupyörässä noin kolme mailia päivässä.

Kuukauden jälkeen osaa liikkumattomista hiiristä altistettiin kolmen päivän ajan stressaaville kokemuksille, kuten aloillaan pitämiselle, joka on saaliseläimelle ahdistavaa. Tutkijat pyrkivät simuloimaan kroonista stressiä eläimille. Tätä voi verrata ihmisillä jatkuvaan työstressiin ja muuhun ahdistuneisuuteen. Myös osaa liikkuneista hiiristä altistettiin stressille.

Stressille altistamisen jälkeen tutkijat halusivat selvittää, vaikuttiko koettu hiirien synapseihin. Jyrsijät laitettiin opettelemaan labyrintti, jonka yhteen nurkkaan piilotettiin ruokaa. Tämän jälkeen hiirien hermoliitoksia tutkittiin aivojen muistikeskuksessa. Aivosoluja stimuloitiin elektronisesti, jotta voitiin nähdä millaisia ja kuinka monta viestiä solujen välillä liikkui.

Oli selvää, että kolmen päivän stressi laski synapsien tehoa stressaantuneilla ja liikkumattomilla hiirillä stressittömään kontrolliryhmään verrattuna. Solujen sisäiset yhteydet olivat huomattavasti heikommat. Juosseilla, stressittömillä hiirillä synapsit oli voimakkaimmat ja kiireisimmät, mikä viittasi siihen, että näillä olisi myös korkeampi kyky oppia ja muistaa.

Mielenkiintoisin tulos saatiin juosseilla ja stressiä kokeneilla hiirillä. Näiden synapsit muistuttivat liikkumattomien hiirien kontrolliryhmää. Ne eivät olleet yhtä vahvoja kuin liikkuneilla stressittömillä hiirillä, mutta paljon vahvempia kuin liikkumattomilla, stressaantuneilla hiirillä.

Molemmat liikkuneet hiiriryhmät oppivat muistamaan herkkujen sijainnin labyrintissa paljon nopeammin kuin liikkumattomat hiiret. Nämä hiiret myös muistivat labyrintin nopeammin oikein viikkojen kuluttua.

Liikunta auttaa, taas kerran

Kaiken kaikkiaan tutkimus osoitti, että liikunta paransi eläinten muistia vahvistamalla synapseja ja torjumalla stressin aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia aivosolujen yhteyksissä.

Vielä ei kuitenkaan osata sanoa, miten liikunta vaikuttaa synapseihin molekyylitasolla. Tutkimuksessa löydettiin merkkejä joidenkin geenien lisääntyneestä aktiivisuudesta ja proteiinitasojen noususta aivoissa, joilla on voinut olla vaikutusta synapsien muutoksissa. Aihe tarvitsee kuitenkin vielä lisää tutkimusta.

Teetetty tutkimus keskittyi vain juoksuun, joten lisäksi on syytä perehtyä erilaisiin liikuntamuotoihin, kuten voimaharjoittelu tai kevyt kävely.

On myös syytä pitää mielessä, että hiiret eivät ole ihmisiä ja on mahdotonta sanoa tapahtuuko samanlaisia muutoksia myös ihmisten aivoissa. Tutkimuksen tulokset ovat joka tapauksessa oiva syy pysyä fyysisesti aktiivisena.

Lähde: nytimes.com

Katso myös

Lisää kommentti