4 erilaista juoksutyyliä

Takkuileeko treeni? Ovatko vammat ja vaivat jatkuvia? Yksi mahdollinen ratkaisu voi olla kokeilla erilaista juoksutyyliä sekä erilaisia tekniikkadrillejä osana lämmittelyä ja jäähdyttelyä. Näin voi vahvistaa osa-alueita, joiden heikkoutta ei aikaisemmin edes tiedostanut.

Suurin osa juoksijoista astuu kantapäälle. Tyylin vaikutuksista suorituskykyyn ja terveyteen on esitetty monenlaisia mielipiteitä, mutta jos tämä tekniikka on sopiva itselle, ei ole tarpeen korjata sitä mikä ei ole rikki. Jos juoksu sujuu eivätkä loukkaantumiset vaivaa, ei ole mitään syytä vaihtaa juoksutyyliä.

Jos taas päätät kokeilla uutta tapaa juosta, on viisainta aloittaa varovaisesti ja rakentaa tekniikkaa hitaasti. Esimerkiksi lämmittelyksi tai jäähdyttelyksi voi kokeilla 10-15 50 metrin intervallia.

Hyvään juoksutekniikkaan pätee muutama perussääntö: katse edessä, ei liian pitkiä askelia, käsivarret 90 asteen kulmassa. Nämä auttavat juoksemaan oikeassa asennossa ja taloudellisesti. Seuraavassa 4 erilaista tapaa juosta.

1. Pose-tekniikka

Niin kutsutun pose-metodin juoksemiseen kehitti neuvostoliittolainen Nicholas S. Romanov 1970-luvulla. Siinä juoksemisessa käytetään maan vetovoimaa pääasiallisena liikkeen voimanlähteenä lihasvoiman sijasta. Juoksu tapahtuu päkiöillä, minkä vuoksi tekniikalla on paljon yhteistä paljain jaloin juoksemisen kanssa.

Romanovin mukaan kaikki eliittijuoksijat juoksevat tällä tavalla. Tekniikan omaksuminen vaatii runsaasti harjoittelua. Sen keskeisimmät tuntomerkit ovat kehon S-kirjainta muistuttava asento ja polvien jousto, jalkaterän vetäminen tai nostaminen lantion alle takapuolen sijaan sekä päkiän laskeutuminen suoraan kehon massakeskipisteen alle.

2. Chi-tekniikka

Chi tarkoittaa energiaa tai elämänlähdettä kiinalaisessa elämänkatsomuksessa. Chi-tekniikka perustuu samoihin mielen ja kehon yhteyttä korostaviin periaatteisiin kuin jooga, pilates ja taiji. Chi-tekniikan kulmakivet ovat rentous ja linjakkuus. Tekniikkaan sisältyy muun muassa askellus jalkapohjan keskiosalla, eteenpäin nojaava asento sekä keskivartalon voimantuotto.

3. Takaperinjuoksu

Tässä tekniikassa piilee kieltämättä omat vaaransa. Siitä huolimatta takaperinjuoksusta on tullut maailmanlaajuinen hitti. Tyylin harjoittajilla on tietynlainen oma fanaattisuutensa, mutta jos ilmiöön osallistuminen ei kiinnosta, on takaperinjuoksulla silti monia hyötyä. Se rasittaa niveliä vähemmän, polttaa enemmän kaloreita kuin etuperinjuoksu ja tutkimusten mukaan parantaa merkittävästi aerobista kuntoa.

Lisäksi se suo hetken hengähdystauon etuperin juostessa käytettäville lihaksille ja tasapainottaa lihaksiston kehitystä erityisesti pakaroissa ja takareisissä.

4. Paljain jaloin juoksu

Tunnetun tutkimuksen mukaan paljain jaloin juoksevien loukkaantumisriski on pienempi kuin kenkiä käyttävillä, jotka yleensä astuvat kantapäilleen juostessaan.

Paljain jaloin juostessa ollaan kosketuksissa maastoon, ja jalat reagoivat pinnanmuotoihin luonnollisesti. Tavallisen juoksuharjoittelun ohessa tehdyt “paljasjalkadrillit” parantavat pohkeiden ja nilkkojen voimaa sekä juoksun yleistä tehoa.

Tämän juoksutyylin suurin sudenkuoppa piilee tietysti terävissä kivissä ja muissa jalkapohjia vahingoittavissa vaaroissa. Viime aikoina paljain jaloin juoksemisen suosio on saanut kenkävalmistajat kuitenkin kehittämään ns. minimalistisia kenkiä, joissa on tukeva pohja mutta ei pehmusteita.

Lähde: therunningbug.com

Katso myös

Lisää kommentti