6 tavallista vaivaa, joita ei pidä jättää huomiotta

On helppo olla välittämättä pienistä kolotuksista silloin kun harjoittelu on tavoitteellista. Jatkuva tai paheneva kipu pitää kuitenkin aina ottaa tosissaan. Jos treenaa kivusta huolimatta, riski menettää harjoittelussa saavuttamansa edistyminen kasvaa suuremmaksi. Välinpitämättömyydellä on tuhoisammat seuraukset kuin ylpeytensä nielemisellä ja harjoittelun intensiteetin hölläämisellä tai fysioterapeutilla käymisellä.

Kehon antamaa palautetta pitää kuunnella. Jos tekemistä pitää muuttaa jollain tavalla jonkin kipeän kohdan vuoksi, yksi sinänsä helposti korjattavissa oleva rasitusvamma muuttuu helposti useammaksi mahdollisesti vaikeammaksi vaivaksi. Nyrkkisääntö on, että jos suoritustapa muuttuu tai jos kivun läpi puskemiseksi pitää napsia jatkuvasti särkylääkkeitä, treenaamisen jatkamisen mukanaan tuomat riskit ovat suuremmat kuin mikään mahdollinen hyöty.

Paukutitpa asfalttia, hyppyboksia tai levytankoa, seuraavassa kuusi tavallista vammaa, joiden kohdalla pitää painaa jarrua.

1. Marssimurtuma

Mikä: Mikroskooppisen pieniä murtumia, jotka ilmenevät useimmiten jalkaterässä, lantiossa, sääriluussa tai pohjeluussa. Yleisin oire on kipu, joka pahenee aluetta painaessa, yhdellä jalalla hypittäessä tai juostessa.

Miksi: Marssimurtuma syntyy, kun luu rasittuu sietokykyään enemmän. Tyypillisesti se on seurausta liian tiheään tehdyistä hyvin intensiivisistä treeneistä, kuten juoksemisesta tai loikkaharjoittelusta.

Hoito: Jos luuta rasitetaan edelleen, voi mikroskooppinen murtuma muuttua isommaksi murtumaksi, minkä hoito voi vaatia mitä tahansa vuodelevosta kipsiin tai jopa leikkaukseen. Marssimurtuma uusiutuu herkästi, minkä vuoksi kannattaa konsultoida asiaan erikoistunutta lääkäriä sen selvittämiseksi, miksi vaiva alun perinkään ilmeni. Syitä voidaan liikkuvuusongelmien ohella etsiä esimerkiksi verenkuvasta. Ennen kuin voi taas palata normaaliin harjoitteluun on syytä keskittyä kevyempiin lajeihin uinnista pyöräilyyn.

2. Juoksijan polvi

Mikä: Patellofemoraalinen kipusyndrooma on yleisnimitys polven etuosan kivulle. Arkikielessä siihen viitataan nimellä juoksijan polvi, jolla tosin voidaan tarkoittaa myös suoli-sääriluusiteen syndroomaa eli illotibiaalisyndroomaa. Yksinkertaistettuna patellofemoraalisessa kipusyndroomassa polvilumpio hankaa vasten reisiluuta. Kipu tuntuu usein portaiden laskeutumisen, kyykistymisen ja rasittavan liikunnan yhteydessä.

Miksi: Yleisimmin syypäänä on epätasapaino reisien ja lantion lihaksistossa sekä polvea ympäröivien sidekudosten kiristyminen. Juoksijan polvi on tavallisesti naisten ja nuorten aikuisten vaiva.

Hoito: Harjoittelun jatkaminen kipeällä polvella voi vaurioittaa ja rappeuttaa polvilumpion alueen rustoja. Kun rusto häviää, se on poissa ikuisesti. Fysioterapeutin konsultointi on tärkeää. Polvilumpion oikeaan asentoon palauttamisessa ensisijainen hoitokeino on lihaskunnon parantaminen. Vanhoja ja hyviä liikkeitä ovat sivuttaiskävely vastusnauhan kanssa, lantion nosto sekä kylki- ja etulankku. Toipumisen aikana pitää aerobista kuntoa yrittää pitää yllä muilla keinoin.

3. Akillesjänteen tulehdus

Mikä: Akillesjänne on ihmiskehon vahvin ja paksuin jänne. Se kiinnittää pohjelihaksen kantaluuhun. Akillesjänteen vammat ovat melko yleisiä liikuntaa harrastavilla. Akuutit vammat voivat vaihdella lievistä vaurioista täydelliseen, leikkaushoitoa vaativaan repeytymiseen. Kipu tuntuu yleensä kantapäässä ja nilkan takaosassa, jonne saattaa myös ilmaantua arpikudoksesta muodostunut paukama. Nilkka voi myös tuntua kireältä ja turvonneelta. Venyttely usein auttaa kipuun, minkä vuoksi on houkuttelevaa jatkaa treenaamista kivusta huolimatta.

Miksi: Akillesjänteen vaivat johtuvat ylirasituksesta, johon vaikuttavat erityisesti heikot ja kireät pohjelihakset. Ongelmat akillesjänteen kanssa ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla.

Hoito: Huomiotta jääneet akillesjänteen vammat voivat kehittyä kroonisiksi. Pahimmassa tapauksessa jänne repeää kokonaan. Ensisijainen hoito on fysioterapia, jossa yleensä keskitytään nilkan, jalkaterän ja polven eksentriseen harjoittamiseen. Juoksuharjoitteluun palatessa kannattaa lyhentää askelta, välttää nopeusharjoitteita ja pysytellä tasaisilla alustoilla.

4. Lonkkakivut

Mikä: Kestävyysurheilijoiden lonkkakipu voi johtua monesta syystä, esimerkiksi hermopinteestä, pakaralihaksen tulehduksesta, illotibiaalisyndroomasta tai lonkan marssimurtumasta.

Miksi: Kipu voi olla seurausta huonontuneesta keskivartalon ja pakaroiden voimasta tai liikunnan keston tai intensiteetin lisäämisestä ennen kuin luut ja lihakset ovat tarpeeksi vahvat kestämään rasituksen. Kivun syy tulisi aina selvittää ammattilaisen kanssa.

Hoito: Lantio on kaiken liikunnan perusta. Siksi kipu voi nopeasti pilata kehon tasapainon ja johtaa uusiin vammoihin. Lisäksi lantion alueella on paljon jänteitä, jotka paranevat hitaasti varsinkin silloin, jos rasitus jatkuu. Vältä kaikkia kipua aiheuttavia liikkeitä ja pyri parantamaan lantion vakautta keskivartalon ja pakaroiden lihaksia vahvistamalla.

5. Takareiden revähdys

Mikä: Repeytymä lihaksessa aiheuttaa äkillisen kivun tai krampin takareiden yläosassa tai takapuolessa. Repeytymä voi olla erittäin pieni tai jopa niin suuri, että koko lihas irtoaa. Isot repeytymät ovat harvinaisia mutta vaativat kiireellistä hoitoa.

Miksi: Tyypillinen syy on takareiden, etureiden ja pakaroiden lihasten välinen epätasapaino. Vaikutuksensa on myös heikolla keskivartalolla sekä huonolla lämmittelyllä. Liiallinen istuminen voi myös kiristää takareisiä.

Hoito: Takareiden vammat ovat pahamaineisia kroonisuudestaan. Ennen kivun häviämistä jalkoja ei saa rasittaa liiaksi. Toipumisen aikana kannattaa siis keskittyä ylävartalon vahvistamiseen. Kokonaisvaltaiseen liikuntaan voi palata pikkuhiljaan vaikka pyöräilyn tai vesijuoksun kautta. Ennen säännölliseen harjoitteluun palaamista on hyvä vahvistaa takareisien ja pakaroiden lihaksia esimerkiksi kyykyillä ja romanialaisilla maastavedoilla. Aloita kevyillä painoilla ja tee liikkeet varovasti.

6. Alaselkäkipu

Mikä: Yleinen valituksen aihe niin urheilijoilla kuin sohvaperunoillakin. Kipu alaselässä voi tuntua yhdessä tietyssä kohdassa tai säteillä alas takapuoleen ja jalkoihin. Vaivaan voi liittyä lihasten ylirasitus, hermopinne tai välilevyn esiinluiskahdus.

Miksi: Alaselkäkipu on usein seurasta heikoista keskivartalon ja pakaroiden lihaksista, vääristä liikeradoista sekä lantion ja selkärangan lihasten ylirasituksesta.

Hoito: Vaikka kipu voi joillakin tulla ja mennä, pitkällinen kipu voi helposti muuttua krooniseksi selkäkivuksi, joka ei pelkästään haittaa harjoittelua vaan huonontaa yleistä elämänlaatua. Selvitä fysioterapeutin kanssa, miten liikeratoja voi parantaa ja miten vahvistaa keskivartalon lihaksia. Se, millainen voimaharjoittelu on tarpeen riippuu selkäkivun tarkasta syystä.

Lähde: runnersworld.com

Katso myös

Lisää kommentti