Dennis Kimetton maratonin maailmanennätys paloiteltuna numeroiksi

Kenian Dennis Kimetto juoksi Berliinissä 28.9.2014 maratonin maailmanennätysajan 2.02:57. Edellistä, Etiopian Haile Gebrselassien nimissä ollutta ennätystä Kimetto paransi yli minuutilla. Kimetto on myös ensimmäinen 2 tunnin ja 3 minuutin haamurajan rikkonut juoksija.

Puolimatkan aika Kimettolla oli 61:45, viimeisen puolikkaan aika oli puolestaan 61:12.

Berliinin maratonilla (42,195 km) Kimetton keskivauhti oli 20,5 km/h. Kilometrin hän juoksi keskimäärin aikaan 2:54.831.

Esimerkiksi juoksumattojen maksiminopeus on tavallisesti noin 20 km/h.

Running USA:n mukaan vuonna 2013 juostuilla maratoneilla miesten keskimääräinen aika oli 4.16:24. Kimetto olisi tuossa ajassa juossut maratonin kahdesti ja silti alittanut keskimääräisen ajan kymmenellä minuutilla.

Yhden kierroksen ulkoradalla Kimetto olisi juossut aikaan 1:09.93.

Maratonin ensimmäisellä puoliskolla Kimetto juoksi yhden nopeimman 5 000 metrinsä väliajaksi 14:09. Aika ei jää 5 000 metrin juoksun miesten maailmanennätyksestä kuin noin puolitoista minuuttia, Suomen ennätyksestä alle minuutin ja on kaksi sekuntia naisten maailmanennätystä nopeampi.

Kimetto löisi luultavasti hevosenkin maratonissa. Walesilaisessa Mies vs. Hevonen -maratonissa juostaan 22 mailia (35, 405 km). Vuonna 2014 voittoaika oli 2.22:53. Täysmaratoniin verrattaessa ajaksi tulisi 2.48:48 – kolme varttia Kimettoa hitaampi.

Mitä Kimetton aika kertoo tavalliselle maratoonarille?

Vaikka satunnainen juoksija voi vain haaveilla Kimetton 5 000 metrin tai edes yhden kilometrin ajasta, maailmanennätyksen tarkastelemisesta on erityistä hyötyä eräässä tärkeässä osa-alueessa: juoksun tahdittamisessa.

Kimetto juoksi ensimmäisen puoliskon aikaan 61:45 ja jälkimmäisen puoliskon 33 sekuntia nopeammin (61:12).

Toisen puoliskon juoksemista nopeammin kuin ensimmäinen suositellaan maratoonareille, mutta käytännössä se toteutuu harvoin. Osasyy lienee epäusko: miten muka voisi olla mahdollista juosta nopeammin tuntien rasituksen jälkeen? Vaistonvaraisesti ajateltuna olisi helpompaa kerätä nopeampia kilometriaikoja kun jalat ovat vielä raikkaat.

On toki huomattava, että maailmanennätysmiehet ennen Kimettoa (Kipsang ja Makau) juoksivat ensimmäisen puoliskon nopeammin kuin jälkimmäisen. Tämä kertoo siitä, että jalkojen väsyessä juoksun tehokkuus kärsii. Mutta keskeisintä aikojen vertailussa on huomioida, että kaikki edellä mainitut juoksivat jokaisen kilometrin lähes samaan tahtiin, vain muutamien sekuntien vaihtelulla.

Kimetton nopeamman puoliskon aika tuli 30 ja 35 kilometrin välin nopeista kilometriajoista, minkä jälkeen hän palasi samaan tasaiseen vauhtiin kuin mitä oli juossut koko kisan. Toisin sanoen nopein henkilökohtainen aika on mahdollista saavuttaa kun juoksee jatkuvasti mahdollisimman tasaisia kilometriaikoja.

Parhaan ajan saavuttamiseksi on löydettävä täsmällinen kynnyskohta, missä ponnistus ja rasitus ovat optimaalisella tasolla. Nopeammat väliajat on maksettava takaisin korkoineen myöhemmin. Liian hitaat väliajat kasautuvat nopeasti saavuttamattomiksi minuuteiksi. Maratoonarin tärkein tehtävä on selvittää oma kynnyksensä, opeteltava luottamaan siihen ja pidettävä tahti yllä kilometri toisensa jälkeen.

On se vaan nopee! #maraton #maailmanennätys #juoksu #trailfi

Kuva, jonka Hikipanta (@hikipanta) julkaisi

Lähteet: mensfitness.com

runnersworld.com

runnersworld.com

Katso myös

Lisää kommentti