Tekeekö juokseminen fiksummaksi?

Jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa on huomattu liikunnan stimuloivan neurogeneesiä eli uusien neuroneiden syntymistä aivoissa. Lisäksi kun on verrattu laboratorio-oloissa koe-eläimille tarjottuja virikkeitä, on saatu viitteitä siitä, että juoksupyörässä juokseminen synnyttää eniten uusia aivosoluja eläinten aivoissa. Kokeet osoittavat, että vaikka henkinen stimulaatio on aivojen terveydelle tärkeää, on fyysinen stimulaatio vieläkin tehokkaampi keino.

Mutta toistaiseksi tiedemiehet eivät ole pystyneet nyhtämään irti tarkkaa tietoa siitä, miten fyysinen liikkuminen uudistaa aivoja – toki kaikki ovat yksimielisiä siitä, että prosessi on erittäin monimutkainen.

“Oppimisproteiinin” löytyminen

Tutkimuksen lähtökohtana oli, että liikunnassa lihaskudoksissa muodostuu aineita, jotka siirtyvät verenkierrossa aivoihin ja vaikuttavat aivojen toimintaan. Mitä nämä aineet ovat, oli epäselvää.

Tutkijat eristivät hiiristä lihassoluja petrimaljoihin, joihin lisättiin soluihin aerobisen liikunnan lailla vaikuttavaa peptidiä. Käytännössä siis soluille uskoteltiin niiden juoksevan.

Pseudoliikunnassa vapautuneet kemikaalit analysoitiin massaspektrometrillä huomion kohdistuessa erityisesti niihin muutamiin kemikaaleihin, jotka pystyvät läpäisemään veri-aivoesteen. Näistä tärkeimmäksi nousi katepsiini B -niminen proteiini. Tämän proteiinin tiedetään auttavan lihaksia palautumaan, mutta sitä ei aikaisemmin ole yhdistetty aivojen toimintaan. Katepsiini B:n huomattiin stimuloivan neurogeneesiä, kun proteiinia lisättiin neuroneja sisältäviin petrimaljoihin.

Ihmisillä, apinoilla ja hiirillä tehdyillä kokeissa huomattiin, että katepsiini B:n pitoisuudet kasvoivat mitä enemmän tutkimuskohteet juoksivat. Ihmisten suhteen huomattiin, että henkilöt suoriutuivat erilaista muisti- ja logiikkatesteistä sitä paremmin, mitä enemmän he olivat liikkuneet.

Kaikki liikunta hyväksi aivoille

Tavallisia hiiriä verrattiin sellaisiin, joiden elimistö ei kyennyt tuottamaan katepsiini B:tä. Juoksutuksen jälkeen tutkijat huomasivat, että tavalliset hiiret oppivat nopeammin ja myös muistivat oppimansa. Sen sijaan verrokkiryhmän hiiret oppivat hitaasti ja unohtivat uudet taitonsa nopeasti. Juokseminen ei ollut auttanut niitä tulemaan viisaammiksi.

Tutkijoiden mukaan näyttäisi siis siltä, että aivot toimivat paremmin, kun katepsiini B -pitoisuudet ovat aivoissa korkeat ja että katepsiini B:tä erittyy erityisesti liikunnan aikana.

Tulokset toki valottavat vain osin liikunnan vaikutuksia aivoihin. Lisäksi koehenkilöiden läpikäymä harjoitusohjelma oli melko intensiivinen. Seuraavaksi tutkimuksissa tullaan keskittymään siihen, voiko kevyemmällä liikunnalla olla samanlaisia vaikutuksia. Tässä vaiheessa tutkijoiden mielestä on kuitenkin mahdollista olettaa, että mikä tahansa määrä liikuntaa on tyhjää parempi aivojen hyvinvoinnin ollessa kyseessä.

Lähde: well.blogs.nytimes.com

Katso myös

Lisää kommentti